Näin viime yönä hassua unta. Olin uimassa kun yhtäkkiä huomasin hain seuraavan minua. Menin paniikkiin ja aloin kauhoa pelästyneenä rantaan hullun lailla. Äitini kuitenkin huusi laiturilta: ”Ei tuo ole hai, se on täysin vaaraton!” En ollut enää peloissani ja otin kalan kiinni. Rannalle päästyäni leikkasin siitä muhkean selkäpalan, jonka kokkasin kermassa ja hunajassa.
'Muistin unen aamulla lehteä lukiessani. Ajattelin sen olleen vain typerä alitajuntani tuotos, kunnes kysyin Jumalalta, halusiko Hän kertoa jotain sen kautta. Melkein välittömästi sain mieleeni, kuinka Mooses lähetti tiedustelijoita Kanaaninmaahan (4. Moos. 13-14). Tuon maan sanottiin tulvivan maitoa ja hunajaa. Osa tiedustelijoista kertoi kuitenkin siellä asuvan kansan olevan voittamattomia jättiläisen sukulaisia. Loppu on historiaa; kokonainen kansa alkoi itkeä, parkua ja valittaa saaden yllensä Jumalan rangaistuksen.
Sanoilla ja ajatuksilla on merkitystä. Sanojen kautta olen jo ymmärtänyt voivani puhua joko elämää tai kuolemaa. Ajatukset kuitenkin.. nehän ovat vain ajatuksia! Ne joka tapauksessa vaikuttavat meihin. Unessani pelkkä ajatus siitä, ettei kala olekaan vaarallinen, sai minut muuttamaan asennettani ja käytöstäni, niin että sain rohkeutta ottaa suuren kalan kiinni paljain käsin.
Jumala ei aseta eteemme esteitä, joita emme Hänen voimassaan pystyisi ylittämään. Siinähän idea onkin; Hän on yliluonnollinen, me emme. Se, mitä Herra meiltä pyytää, Hän antaa myös voimia. Siitä uskossa on kyse. Ettemme katso ongelmia omasta, vaan Jumalan näkökulmasta. Uskomme siihen, että Hän voi ja haluaa auttaa meitä. Muistinko jo mainita, että Hän on kaikkivaltias?
Uskon voimalla he kukistivat valtakuntia, pitivät yllä oikeutta ja pääsivät näkemään lupausten täyttymisen. He tukkivat leijonien kidat, sammuttivat roihuavan tulen ja välttivät miekaniskut. He olivat heikkoja, mutta he voimistuivat, heistä tuli väkeviä sotureita, he työnsivät takaisin vihollisen joukot. (Hep. 11:33-34)
Uskon voimalla. Tuo on lupaus Jumalalta. Nuo ihmiset, josta heprealaiskirje puhuu, eivät olleet mitään yli-ihmisiä. He eivät olleet Anakin voittamattomia jälkeläisiä. He olivat heikkoja, mutta mitä heistä tulikaan? Meille on annettu sama lupaus, jos vain haluamme uskoa siihen. Niin kuin ketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki, niin myös uskomme on yhtä vahva kuin ajatukset, joita ruokimme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti