sunnuntai 8. tammikuuta 2012

Talar du svenska?

Jos ei tee koskaan virheitä, ei ole edes yrittänyt tehdä mitään.
Suomalaiset pelkäävät epäonnistumista. Joskus kuulee puhuttavan kansallisesti heikosta itsetunnosta. Ehkä siksi pitäydymme mieluummin tutussa ja turvallisessa. Vieraat kielet ovat monelle varsinainen piikki lihassa. Sanommekin mieluummin puhuvamme kieltä ”vain vähän”, onpahan tilaa tehdä virheitä, kun odotuksetkaan eivät ole suuret.

Ruurikkalassa alkoi tällä viikolla kaksispråkig –opetuslapseuskoulu. Käytännössä se tarkoittaa, että opetus ja kommunikointi tapahtuvat sekä suomeksi että ruotsiksi. Jaiks, jo pelkkä ruotsin kielen mainitseminen saa aikaan epämiellyttäviä tuntemuksia, joissa palaan kouluun ruotsinkielentunnille. Opettaja korjasi jokaista lausetta ja pahemmat epäonnistumiset kuittasi ironisella kommentilla. Sen jälkeen en ole ruotsia puhunut. En edes yrittänyt, uhallakaan. Puhukoot ruotsinkieliset suomea, jos kerta Suomessa asuvat.

Viime keväästä lähtien Jumala on kuitenkin alkanut murtaa minusta noita ennakkoluuloja. Pala palalta. Ensin tajusin, että minulla ylipäätään on ennakkoluuloja ja ne vaikeuttavat elämääni. Tutustuin kaksikieliseen perheeseen ja heidän suloiseen tyttäreensä. Israelissa tapasin suomenruotsalaisen tytön ja kuulin, että suomenruotsalaiset kannustavat Suomea jääkiekon mm-kisoissa ja ovat ylpeitä suomalaisuudestaan. Viime viikolla tutustuin uuteen henkilökunnan jäseneen ja vakuutuin hänen kultaisesta sydämestään. Asioita tosin helpotti fakta, että hän puhuu loistavaa suomea.

Nyt mennään seuraavalle tasolle; oppia kommunikoimaan myös ruotsiksi arkipäivän elämässä. Nappasin kotoa mukaan vanhat ruotsinkirjat, jos niistä olisi jotain apua. Kynnys puhumiseen on kuitenkin suuri, entä jos epäonnistun?

Tarkastellessani asiaa toiselta kannalta ymmärrän, että tärkeintä on yrittää. Muuten hukkaan mahdollisuuden edes tutustua ruotsia puhuviin vain siitä syystä, että pelkään laittaa itseni likoon. Annanko pelkojeni estää minua tutustumasta uusiin ihmisiin? En. Aion yrittää puhua ruotsia, silläkin uhalla, että teen virheitä ja epäonnistun.

Entä jos Mooses ei olisi edes yrittänyt suostutella Faaraota päästämään Israelin kansa pois orjuudesta Egyptistä? Hän teki virheitä ja olisi voinut luovuttaa, mutta kuinka olisi käynyt?

1 kommentti:

  1. Lycka till med svenskan!

    I recognize the "vain vähän", it's been the standard answer ever since I started learning finnish in third grade, heh. I agree that it's a rather bad thing to say, it eh...rajoittaa? so much.

    /Maria (we met in Nykarleby!)

    VastaaPoista