Olen kuluneella viikolla seurannut töissä toisiinsa ihastunutta pikkupariskuntaa. He uskaltavat rohkeasti pitää toisiaan kädestä kiinni, vaikka joinakin päivinä koko koulun muut oppilaat raahaavat heitä käsistä ja jaloista kiinni pitäen yhteen järjestääkseen häitä. Huolimatta faktasta, että aikuisena he tuskin muistavat toistensa nimiä, ihastuminen on tehnyt heistä parempia ystäviä ja koululaisia.
Ihastuminen saa meidät innostumaan hulluilta tuntuvista asioista ja se antaa suuremman rohkeuden tunteen kuin Kippari-Kalle saa pinaatista. Se antaa suuren halun oppia uutta ja kertoa siitä muille.
Kun kuuntelee hienoja todistuksia Jumalan työstä ympäri maailmaa, välillä ei voi kuin pyöritellä silmiään. Kuinka he uskalsivat? Miten ihmeessä he keksivät? Eivätkö he väsyneet tehdessään niin paljon työtä? Heidän ihastumisensa Jumalaan ja Hänen Sanaansa on saanut aikaan ihmeitä. Ilman ihastumista olemme kuin tuhlaajapojan veli, jolla oli kaikki paitsi ilo omaisuudestaan. Emme kykene näkemään mahdollisuuksia, jotka meillä on Jumalan voimassa.
Jumalan Sana toimii ihastumisesta käsin. Se synnyttää Hengen hedelmiä ja saa meidät määrätietoisesti etsimään Jumalaa ja rohkeasti seuraamaan Hänen suunnitelmiaan.
Tänään avasin Raamattuni 2. Pietarin kirjeen alusta (lihavoinnit ja sulkeet lisätty):
Hänen jumalallinen voimansa on antanut meille lahjaksi kaiken (Huom. Ei melkein kaiken), mikä kuuluu tosi elämään ja jumalanpelkoon. Olemmehan päässeet tuntemaan hänet, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan ja voimallaan.
Näin hän on meille lahjoittanut suuret ja kalliit lupaukset, jotta te niiden avulla pääsisitte pakoon turmelusta, joka maailmassa himojen tähden vallitsee, ja tulisitte osallisiksi jumalallisesta luonnosta.
Pyrkikää sen vuoksi osoittamaan uskossanne lujuutta, lujuudessa oikeaa tietoa, tiedossa itsehillintää, itsehillinnässä kestävyyttä, kestävyydessä jumalanpelkoa, jumalanpelossa keskinäistä kiintymystä, kiintymyksessä rakkautta.
Kun näet teillä on (Huom. Tässä ei käytetä futuuria ”teillä tulee olemaan” vaan ”teillä on”) kaikki nämä avut ja ne vielä enenevät, te ette jää toimettomiksi eikä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tunteminen jää teissä vaille hedelmää.
Se taas, jolta kaikki tämä puuttuu, on likinäköinen, suorastaan sokea. Hän on unohtanut, että hänet on kerran puhdistettu aikaisemmista synneistään.
Pyrkikää siis, veljet, yhä innokkaammin tekemään lujaksi kutsumuksenne ja valintanne. Kun näin teette, te ette koskaan lankea, ja niin te saatte avatuista ovista vapaasti astua meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen iankaikkiseen valtakuntaan. (Aamen!!)
Kaikki. Mikä lupaus! Olen sanaton. Minulla ei ole tuohon lisättävää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti